Tietoa kriisityöstä

Kriisityö on ennaltaehkäisevää työtä, jolla pyritään käymään traumaattiset kriisit läpi oikealla tavalla, jotta ne eivät häiritsisi ihmistä enää tulevaisuudessa ja hän pystyisi jatkamaan elämää mahdollisimman normaalisti.  Mikäli traumaattista kriisiä ei hoideta, voi käydä niin, että myöhemmin pienikin vastoinkäyminen voi murtaa ihmisen selviytymiskeinot ja romahduttaa hänen hyvinvointinsa. Pahimmassa tapauksessa hoitamaton trauma voi siirtyä sukupolvelta toiselle. Tämän takia traumojen hoito ja käsittely on tärkeää kaikissa tilanteissa. Kriisityöllä pyritään ehkäisemään aikaisemmin mainittua post-traumaattisia stressireaktioita.

Psyykkinen ensiapu

Psyykkinen ensiapu tarkoittaa välitöntä henkistä tukea joka keskittyy ihmisen auttamiseen kriisin alkutaipaleella sokkivaiheessa. Tavoitteena on rauhoittaa ja lohduttaa sekä selvittää asioita onnettomuustilanteessa ja sen jälkeen. Kriisin kokeneen ihmisen turvallisuuden tunteen palauttaminen on psyykkisen ensiavun päämäärä. Esimerkiksi koskettaminen ja lähellä oleminen ovat keinoja, joilla voidaan vaikuttaa autettavan rauhoittamiseen ja turvallisuuden tunteen luomiseen. Tilanteessa on tärkeä luoda turvallinen ja myötäilevä ilmapiiri. Tärkeää on antaa tilaa autettavalle ja vältettävä lohduttamista liian aikaisin.

Defusing

Sokkivaiheen ryhmämuotoisena menetelmä toimii psykologinen purkukokous eli defusing. Defusing menetelmä kehitettiin ammattihenkilöille joiden työhön kuuluvat traumaattiset kokemukset. Menetelmä kehitettiin, jotta traumaattiset tilanteet voidaan välittömästi purkaa keskustelemalla. Defusingin tarkoituksena on palauttaa siis ihmisen toimintakyky.  Purkukokouksessa ihmiset käyvät tapahtumaa läpi sekä purkavat kokemuksiaan ja mielikuviaan. Purkukeskusteluilla on aina koulutettu henkilö tai mielenterveysalan ammattilainen vetäjänä, joka ei ole ollut osallisena traumaattisessa tilanteessa. Purkukokousta  käytetään onnettomuudessa olleille uhreille. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi suuronnettomuustilanteet sekä tulipalot, joissa ihmiset ovat menettäneet kotinsa. Näissä tilanteissa ihmiset tarvitsevat apua välittömien reaktioidensa käsittelyyn.

Debriefing

Debriefing eli psykologinen jälkipuintikeskustelu, jossa keskitytään kriisin aiheuttamiin tunteisiin keskustelemalla niistä. Tämä on kriisiryhmän oleellisin tehtävä. Jälkipuintikeskustelu järjestetään onnettomuuden jälkeen auttajien, eloonjääneiden ja omaisten elämysten sekä reaktioiden käsittelemiseksi. Sen tarkoituksena on ehkäistä onnettomuuden aiheuttamia jälkireaktioita kuten post-traumaattisia stressireaktioita. Jälkipuinnin paras ajankohta on 1-3 vuorokautta tapahtuneesta.Tapaaminen pitää järjestää rauhallisissa tiloissa, joissa osanottajia ei häirittäisi. Kokous kestää 2 – 4 tuntia. Sopiva ryhmän koko on 10 – 15 henkilöä. Pienemmätkin ryhmät toimivat, mutta suuremmissa ryhmän dynamiikka kärsii. Tällöin suurempi ryhmä on hyvä jakaa pienempiin. Ryhmässä on 1 – 2 vetäjää ja joilla on koulutus debriefing menetelmän käyttämiseen. Debriefingillä on monta tavoitetta. Keskeisimpänä tavoitteena on luoda traumaattisesta tapahtumasta kokonaiskuva ja näin nopeuttaa reaktioiden sekä oireiden normalisointia.

Kriisin vaihe ja toimintapa 

Sokkivaihe →  Psyykkinen ensiapu, Defusing.

Reaktiovaihe → Varhainen puuttuminen ja käsittely luonnollisissa ryhmissä eli debriefing-istunnot.

Käsittely- ja uudelleensuuntautumisvaihe → Kriisi- ja traumaterapiat sekä vertaistuki.

Kriisityö on siis traumaattisen kriisin kokeneen ihmisen kanssa keskustelua, tukemista ja mukana kulkemista.