Kainuun maakunnan tunnukset
Kanerva
Kainuulainen on sitkeä kuin puuvartinen kanerva. Tämä vaatimaton kasvi tarvitsee valoa, mutta kestää tuulta. Yksinään se on vaatimaton, mutta kanervakankaat loistavat näyttävästi. Kanervassa on runsaasti mettä ja se on tärkeä hunajakasvi mehiläisille.
Vihreä kivi
Vuosimiljoonien takaa tuo terveiset vihreä kivi, emäksinen vulkaniitti. Noin 2800 miljoonaa vuotta sitten itäisen Kainuun maankamara oli merenpohjaa. Halkeamista tulvi mustaa, liukasliikkeistä laavaa, joka ajan myötä muuttui vihreäksi kiveksi. Kuhmon ja Suomussalmen (vihreän kiven) alueelle onkin syntynyt kehittyvää vuolukiviteolisuutta.
Kuore eli norssi
Suomen maakuntakaloja nimettäessä käytettiin perusteluna vanhoja maakuntarajoja. Kainuulle ei siinä niukkuudessa riittänyt kalan kalaa! Niinpä paltamolaiset päättivät, että kuore eli norssi on saaatava maakunnan yhteiseksi kalaksi.
Puhe
Maakuntakalan julistaminen (pdf)
Kuukkeli
Kuukkeli on hillitty lintu, joka liikkuu perheittäin pohjoisen havumetsissä. Kuukkeli on luottavainen ja utelias, oikea retkeilijän ystävä. Se vierailee metsissä liikkuvien luona löytääkseen jotain syötävää. Kuukkeliperhe pysyttelee yhdessä ja vasta seuraavan pesinnän alkaessa poikaset lähtevät omille teilleen.
Oulujärvi
Kainuun mereksi kutsutulla Oulujärvellä ovat Suomen suurimmat sisävesien selät sekä upeat hiekkarannat eri puolilla järveä. Järvi sijaitsee läntisessä Kainuussa Kajaanissa, Paltamossa ja Vaalassa. Oulujärven jakaa kahteen osaan komea Manamansalon saari. Oulujärvi on Suomen neljänneksi suurin järvi. Keskipinta-ala on 928 m2 ja keskisyvyys 7 m.
|
