Terveydenhuollossa annettavasta hoidosta suurin osa on kiireellistä hoitoa. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan heti. Esimerkiksi onnettomuudessa vakavasti loukkaantuneet tai sydäninfarktin saaneet potilaat hoidetaan välittömästi. Myös vakavasti sairaiden, kuten syöpää sairastavien, hoito järjestetään mahdollisimman nopeasti.
Kiireettömään hoitoon pääsy nopeutuu
Myös kiireettömään hoitoon on päästävä tietyssä määräajassa. Vuoden 2005 maaliskuun alusta kiireettömät tutkimukset ja kiireetön hoito on saatava määräajassa sekä terveyskeskuksessa että sairaalassa.
Merkittävä uudistus
Hoidon järjestäminen määräajassa ja siihen liittyvät potilasasiakirjoja, tietojärjestelmiä ja seurantajärjestelmiä koskevat säädökset ovat merkittävin terveydenhuollon uudistus pitkään aikaan. Perusteet, joilla hoitoon pääsee, yhdenmukaistuvat koko maassa. Asiantuntijaryhmien suositukset auttavat lääkäreitä valitsemaan entistä paremmin kullekin potilaalle mahdollisimman hyvän ja toivottuja tuloksia tuovan hoidon. Ja mikä tärkeintä, kaikki lääkärin määräämää hoitoa odottavat potilaat hoidetaan, kukaan ei enää jää jonoihin vuosikausiksi.
Terveydenhuollossa annetaan tarpeellista ja vaikuttavaa hoitoa
Hoitokäytännöissä on esiintynyt suuria vaihteluita eri puolilla maata, ja hoitopäätöksiä on tehty erilaisin perustein. Joissakin sairaaloissa esimerkiksi tiettyjä leikkauksia on tehty asukasmäärään suhteutettuna moninkertaisesti joihinkin muihin sairaaloihin verrattuna. Niin suuret erot eivät selity väestön terveyseroilla.
Tavoitteena on, että ihmiset hoidetaan tasapuolisesti asuinpaikasta riippumatta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat asiantuntijaryhmät ovat valmistelleet valtakunnalliset suositukset siitä, millä perusteilla sairauksia hoidetaan. Hoidon perusteita koskevia suosituksia on tehty useille kymmenille sairauksille. Lääkäri arvioi hoidon tarvetta selvittämällä potilaan kanssa esimerkiksi sitä, kuinka kovaa kipua sairaus aiheuttaa, miten paljon ja missä tilanteissa se vaikeuttaa potilaan päivittäistä elämää, miten hyvin tai huonosti potilas pystyy liikkumaan tai silmäsairauksissa näkemään. Eri sairauksia varten on omat kysymykset, joilla potilaan terveydentilaa arvioidaan. Lääkäri ottaa myös potilaan yksilöllisen elämäntilanteen huomioon hoitopäätöstä tehdessään.
Sairaanhoitopiirit ja terveyskeskukset arvioivat ja seuraavat suositusten toimivuutta, ja niitä kehitetään tarpeen mukaan.
