Eduskunta sääti helmikuussa 2003 lain Kainuun hallintokokeilusta. Kokeilun tarkoituksena on saada kokemusta maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisesta, sen vaikutuksista maakunnan kehittämiseen, peruspalveluiden järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan.
Kokeilun tavoitteena on edistää Kainuun alueen kehitystä ja vahvistaa sen tulevaisuutta lisäämällä maakunnallista itsehallintoa ja kuntien välistä yhteistyötä. Maakunnallinen päätöksenteko kootaan yhteen päätöksentekoelimeen, minkä tavoitteena on mahdollistaa nykyistä paremmin Kainuun sosiaalisten ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen. Kunnallisia peruspalveluja koskevan päätöksenteon ja rahoituksen kokoamisella maakuntavaltuustolle pyritään turvaamaan palvelujen laatu ja saatavuus koko Kainuussa väestöennusteiden toteutumisesta huolimatta.
Lain mukaan maakunta huolehtii pääosin ennen kuntien vastuulla olleista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä osin opetustoimen tehtävistä. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakunnan suunnittelusta ja Kainuun alueen kehittämisestä. Kokeilun tarkoitus on turvata eri kunnissa asuvien kansalaisten yhdenvertaiset mahdollisuudet saada julkisia peruspalveluja
Hallintokokeilu alkaa vuoden 2005 alussa ja kestää vuoden 2012 loppuun.
Miksi tällainen kokeilu?
Kainuun hallintokokeilun valmistelun käynnistämiseen oli monta syytä: asukasluvun lasku, ikärakenteen vanheneminen, yritystoiminnan supistuminen, työpaikkojen väheneminen ja kuntatalouden heikkeneminen. Lisäksi nähtiin, että nykyiset hallinto- ja budjettirakenteet eivät riittävästi tue isojen ja vaikuttavien elinkeino- ja yrityselämän kehittämishankkeiden aikaansaamista maakunnassa. Lisäksi Kainuun katsottiin olevan sopivankokoinen alue uudenlaisten hallinto- ja rahoitusrakenteiden kokeiluun. Näistä lähtökohdista eduskunta sääti lain Kainuun hallintokokeilusta helmikuussa 2003.
Mistä maakunta vastaa?
Lain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialueella maakunta vastaa terveydenhuollosta kokonaisuudessaan ja sosiaalihuollosta eräiltä osin. Kainuulaiset ovat kuitenkin valmistelemassa lain sallimalla tavalla koko sosiaali- ja terveydenhuollon siirtämistä maakunnan vastuulle lasten päivähoitoa lukuun ottamatta.
Opetustoimessa maakunta toimii lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjänä. Hallintokokeilulain 22 §:n mukaan maakunta järjestää lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen.
Kokeilulain mukaan maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakunnan suunnittelusta ja kehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää maakunnan kannalta merkittävän kansallisen kehittämisrahoituksen sekä Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta lainsäädännön ja maakunnallisten kehittämistavoitteiden mukaisiin käyttötarkoituksiin. Valtion talousarviossa vuodelle 2005 koottiibn Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus ensimmäistä kertaa yhdelle momentille.
Mitä hyötyä maakunnallisella toiminnalla saavutetaan?
Maakunnallisella palvelujen tuottamisella pyritään turvaamaan palvelut tasavertaisesti kaikille maakunnan asukkaille. Maakunnan tehtävänä on myös turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tämä edellyttää palveluiden tuottamista nykyistä tehokkaammin. Kokeilussa palvelut siirretään yhdelle kuntayhtymälle. Kansalaisen näkökulmasta sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen tarkoittaa erityisesti ns. lähipalveluiden turvaamista jokaisessa kunnassa. Tällaisia ovat esimerkiksi kotipalvelu, lääkärin vastaanottotoiminta, pitkäaikaishoidon ja hoivan järjestäminen. Jokaisella on mahdollisuus valita hoidon paikkansa kuntarajoista riippumatta.
Hallintokokeilulain valmistelussa katsottiin, että toisen asteen koulutuksessa on nykyään useita liian pieniä koulutuksen järjestäjiä. Koulutuspalveluita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon Kainuun nykyinen väestöpohja sekä meneillään oleva väestön muuttoliike ja ikääntyminen. Maakunnallisena kokonaisuutena voidaanpitkällä aikavälillä turvata opiskelijoille laadukkaat ja monipuoliset koulutusmahdollisuudet ja parantaa lukioiden ja muiden oppilaitoksien kehittämisedellytyksiä ja yhteistyötä. Myös koulutukselle välttämätön yhteistyö elinkeino- ja muun työelämän kanssa helpottuu. Koulutusta voidaan paremmin suunnata aluekehityksen tarpeiden mukaiseksi.
Maakuntavaltuusto maakunnan päättäjänä
Ylintä päätösvaltaa edellä kuvatuissa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden kunnallisvaalien yhteydessä yleisillä vaaleilla valitsema 39-jäseninen maakuntavaltuusto, jossa ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti edustettuina maakunnassa toimivat poliittiset puolueet ja valitsijayhdistykset. Maakuntavaltuustossa on myös edustus kaikista kokeilualueen kunnista asukaslukunsa mukaisessa suhteessa. Ensimmäiset maakuntavaalit toteutetaan syksyllä 2004 kunnallisvaalien yhteydessä.
Maakuntavaltuusto valitsee päätösten valmisteluista ja toimeenpanosta vastaavan maakuntahallituksen sekä maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallituksen puheenjohtajana.
Miten eri toimijoiden roolit muuttuvat?
Hallintokokeilulaki lisää maakunnan vastuuta oman alueensa kehittämisestä. Kansanvaltaisesti valitulle maakuntavaltuustolle on annettu Suomen historiassa Manner-Suomen osalta ensimmäistä kertaa perinteisesti valtion keskushallinnolle ja niiden alueellisille toimijoille (TE -keskus, tiepiiri, lääninhallitus, metsäkeskus ja ympäristökeskus) kuulunutta päätös- ja ohjausvaltaa. Maakuntahallinto päättää kokeilukauden voimavarojen jaosta valtion tulo- ja menoarviossa olevan Kainuun kehittämisrahan osalta (em. toimijoiden rahavirroista).
Hallintokokeilussa kunnilta otetaan kuntien vastuulla oleva hyvinvointipolitiikka palveluiden turvaamiseksi tasavertaisesti maakunnan asukkaille. Kunnan päätösvallasta ja palvelutuotannosta poistuu lähes koko sosiaali- ja terveydenhuolto sekä lukio- ja ammatillinen koulutus. Vastuu palveluista on maakunnalla. Palveluiden rahoittaminen jää kunnille.
